Näin ensimmäisen pentueen ollessa kyseessä, olisin toki toivonut että kaikki pennut olisivat olleet ns. normaalirakenteisia jottei kovin vakavamielisten ja syvällisten pohdintojen eteen olisi ihan heti tarvinnut joutua. Kohtalo päätti kuitenkin toisin ja pentueeseen syntyi yksi aivan ihana, töpöhäntäinen urospentu. Alkuun en ajatellut asian tuottavan ongelmia tai päänvaivaa mutta tämän erittäin harvinaisen yksilön saaminen on pakottanut minut miettimään kasvatusmoraaliani sekä myös tavoitteita ja tarkoitusperiäni erittäin tarkkaan.
Kokemattomuuttani minun on ollut pakko ottaa asia avoimesti puheeksi eri tahojen kanssa.
Olen kysellyt töpöhäntäisyydestä nyt useammalta taholta, jutellut eläinlääkärien, jalostusneuvojien ja toisten kasvattajien kanssa sekä yrittänyt penkoa googlesta kaiken mahdollisen tiedon bordercollieiden töpöhäntäisyydestä. Vaihtoehtoja on periaatteessa muutama:
- kyseessä on töpöhäntägeeni joka on mahdollisesti tupsahtanut esille jostain sukupolvien takaa (jenkeissä tiedetään joitain töpöhäntiä joita on ilmeisesti käytetty jopa jalostukseen koska toiset kasvattajat suosivat karjaa paimentavien koirien yhteydessä lyhyttä häntää)
- alkutiineydessä on tapahtunut jokin ”trauma” jolloin häntä on katkennut (tämän on pitänyt tapahtua hyvin hyvin varhaisessa vaiheessa)
- kyseessä on täysin luonnollinen mutaatio eli töpöhäntä on muodostunut samoin kuin vaikkapa ylimääräinen varvas, ylimääräinen hammas tai muu luonnollinen epämuodostuma.
Olen myös selvittänyt, että töpöhäntäisiä bordercollieita on muitakin ja lisäksi niitä joilla on jotain muuta erikoista hännässä, esimerkiksi yhteen luutuneita nikamia. Hiljattain keskustelin yhden Englantilaisen kasvattajan kanssa jonka töpöhäntäinen kasvatti on menestynyt agility- ja tokokoira. Häntä on suurin piirtein saman pituinen kuin minun pennullani.
Yleinen harhaluulohan on että töpöhäntäisyyteen liittyisi suurempi selkärangan epämuodostumien tai muiden selkäsairauksien riski. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaikka kahden töpön risteyttäminen ei esim. ausseissa olekaan sallittu. Edellä mainittua riskiä ei ole siis tietääkseni todistettu missään eli töpöhännällä on selkäongelmien riski aivan yhtäläinen kuin millä tahansa muulla rotunsa edustajalla. Aussie-yhdistyksessä on tällä hetkellä tekeillä tilastoihin perustuva tutkimus jossa töpöjen sairastuvuutta verrataan normaalipituisella hännällä varustettuihin yksilöihin. Tästä tutkimuksesta ei ole vielä tuloksia saatavilla.
Oli töpöhäntäisyyden syy mikä tahansa, Pintel tulee lähtökohdiltaan olemaan yhtä hyvä harrastus-, kisa- ja kotikoira kuin muut pentuesisaruksensa. Se on paimenlinjainen bordercollie ja vaikka sillä olisikin normaalipituinen häntä, ei sen näyttelymenestys olisi siltikään millään muotoa taattu. Niin kuin ei muidenkaan pentujen. Tämän haluaisinkin pentujen uusien kotien ottavan huomioon. Vaikka pyrin tekemään mahdollisimman terveen pentueen, on silti täysin mahdollista että pennuilla ilmenee jokin puute joka vaikuttaa niiden tulevaisuuden ulkonäköön. Niillä on esim. mahdollisuus kivespuutteisiin, napatyrään, hammaspuutoksiin tai vaikkapa kihartuvaan turkkiin jne.
Tästä syystä en tässä vaiheessa eriarvoista pentuja mitenkään koska ne tulevat ensisijaisesti perheenjäseniksi, eivät näyttelytähtösiksi. Ilman muuta tilanne olisi täysin päinvastainen jos nimenomaan kasvattaisin show-linjaisia koiria.
Pennuilla tullaan tekemään pentutestit maanantaina 14.9, jolloin pennut ovat 6 viikkoisia. Testaajana toimii Kennel Tendingin Pekka Korri. Pekka työskentelee Opaskoirakoululla ja hänellä on monen vuoden kokemus testien tekemisestä. Testitulokset saatuani sekä omaa arviokykyäni käyttäen luon kuvan millaiseen kotiin ja harrastamiseen mikäkin pennuista soveltuisi parhaiten. Tähän vaikuttaa siis uuden omistajan suunnitelmat tulevista harrastuslajeista sekä tietenkin itse perhe jonka keskuudessa koira tulee asumaan koko sen loppuelämän. Tällä siis tahdon sanoa sen että vaikka pennulla olisi normaali häntä mutta se ei luonteen puolesta ole lainkaan sopiva tulevaan kotiinsa, tulen ehdottamaan toista pentua. Pyrin siis ottamaan kaikki toiveet huomioon mutta hännän perusteella en tule tekemään lopullisia kotivalintoja.
Halusin tämän kirjoituksen myötä avata teille kaikkea sitä mitä mielessäni on pyörinyt näiden kolmen viikon aikana. Minun oli siis alkuhämmennyksen jälkeen vakavasti mietittävä sitä miten itse suhtaudun, millaiset kasvatusperiaatteeni ovat ja millä lailla saisin pennuille mahdollisimman sopivat rakastavat kodit. En vain kerta kaikkiaan pysty näkemään töpöhäntäistä pentua millään lailla vähempiarvoisena tai arvottavani ketään niistä mahdollisen tulevan näyttelymenestyksen perusteella.
Tällä hetkellä töpöhännän tapaus on käsiteltävänä SBCAK ry:n jalostustoimikunnassa ja toivon saavani heidän mielipiteensä tässä lähiviikkojen aikana. Todennäköisesti töpöhäntä tullaan rinnastamaan kivespuutteisuuteen jolloin se vaikuttaa pennun hintaan alentavasti.
Voitte siis arvata että tämä ei ole ollut helppoa, ei sitten sinne päinkään! Alkaen jo siitä kun pentuja tuli vähemmän kuin oli niistä kiinnostuneita koteja tarjolla :( Sitten vielä tämä pieni luonnonoikku niin omat ajatukset olivat pitkään hyvin sekavat.
Mutta kaiken kaikkiaan kasvunpaikka tämä on ollut itselleni ja uskon että töpöhännistä tai mistä tahansa ominaisuuksista huolimatta pennut tulevat saamaan itselleen ihanat ja rakastavat loppuelämän kodit <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti